Joulunpyhistä (tai no mistä pyhistä, täällähän vapaata oli periaatteessa vain joulupäivä, onneksi sentään mies oli välipäivät lomalla...) on jo toivuttu, synttärit vietetty ja uusi kalenterikin otettu taas käyttöön. Ja arki alkoi taas rullaamaan entisellä tahdilla tänään.
Meillä joulu meni varsin leppoisasti. Aattoaamuna mies oli poikaporukalla viheriöillä, joten mä huseerasin viimeisiä joulueväitä ja siivoilin huushollia. Kuten tavallista, ruokaa oli enemmän kuin riittävästi. Jatkuvasti suu pupelsi jotain evästä, suolaista ja makeaa vuorotellen tai jopa samaan aikaan...
Jee! Joulupukkikin kävi ja toi jokaiselle perheenjäsenelle jotain pientä kivaa ja toivottua... Elvis oli ahkera lahjojenvartija.
Joulupäivänä jatkoimme yhtä seesteiseen sävyyn - kävimme kävelylenkillä aurinkoisessa säässä, joka tuntui ihan kuin Suomen kevätsäältä huhtikuussa. Illansuussa kävimme Suomikirkossa katsastamassa kun Texasissa esiintyi tiernapojat (jotka koostuivat suomalaisista miehistä) ihan ensimmäistä kertaa ja sen jälkeen kävimme kavereiden uudessa kodissa glögillä.
Synttäreistä olikin juttua jo aiemmin, joten niistä ei sen enempää. Taas tuli vuosi mittariin lisää, huokaus. Helvata, ei mene enää pitkään kun tässä aletaan lähennellä jo ihan eri vuosikymmentä. Miten mä nyt näin äkkiä pääsin vanhenemaan? Mähän täytin siis 29 - tosin ööö aika monennen kerran...
Synttärien tienoilla tajusimme äkkiseltään että tässähän on näitä vapaapäiviä, joten jotain vänkäähän sitä voisi keksiä uudeksi vuodeksi. Suunnittelimme pikaiseen reissun tuttavilta saadun vinkin avustuksella, varasimme hotellin ja sitten ei kun sunnuntaina tien päälle. Ajelimme Dallasista suoraan itään vievää motaria jokusen tunnin, kunnes tulimme Louisianan osavaltion puolelle Shreveport/Bossier Cityyn. Kyseinen paikka kun on sellainen mini-Las Vegas kasinoineen kaikkineen.
Red Riverin varrella Shreveportin puolella Eldorado- ja Sam's Town -kasinoiden valot kajastelevat laskevan auringon aikaan.
Olikin ihan kiva paikka: kaupungit jakoi iso Red River -joki, jonka varrelle kasinot olivat valtaosin ryhmittyneet. Joen varrella oli myös kiva Louisiana Boardwalk -outletostari, jolta löytyi lisäksi parikymmentä erilaista ravintolaa. Jonkin verran ajeltiin kaupunkeja ristiin rastiin; käytiin katsomassa louisianalaista asutusta (paljolti puutaloja eli jotain ihan eriä näihin Texasin tiili-/kivitaloihin verrattuna), löydettiin muutamia kivoja malleja (ostoskeskuksia), ihmeteltiin luonnonpuistoja ja downtownin tornitaloja ja käytiinpä lentomuseossakin.
Louisiana Boardwalk-kävelykatu-, ravintola- ja ostosalue Red Riverin rannalla Bossier Cityssä (vas.). Louisianalaisia huviloita (oik.).
Kasinolla vietettiin uudenvuodenaattoilta. Kävimme ensin syömässä itsemme soikeiksi ja sitten ihmeteltiin isoja pelisaleja oikein monessa kerroksessa. Meistä kumpainenkaan ei osaa mitään korttipelejä kuten blackjackiä tai pokeria, joten pelipöytien menoa seurattiin ihan vaan ulkoringistä. Yksikätisiä rosvoja vähän kammettiin pienillä summilla - mulla oli vähän parempi flaksi kuin miehellä, mutta sujuvasti me kaikki kotiinpäin tulleet pikkurahaset törsättiin. Kasinoilla on muuten jaossa ilmaisia drinksuja niin paljon kuin napa vetää. Niiden tarjoilussa lienee ideana, että hieman hömpsyssä ihmiset höllentävät rahakukkaron nyörejä herkemmin...
Puoliltaöin menimme ulos tutkailemaan tilannetta, mutta nauroimme makeasti tajutessamme että eihän täällä mitään suomalaistyylistä ulkona kylmässä värjöttelyä tietenkään harjoiteta. Ei mitään ilotulituksia paitsi pari hassua yksityisten posauttelemia jossain horisontissa. Joksenkiin koko paikallinen kansakunta oli tietysti sisällä rafloissa tai eritoten kasinoissa, laskivat viimeiset sekunnit kympistä yhteen ja happy new yeariin, naukkasivat lasit samppakaljaa ja that's it. Kasinolla jaettiin happy new year -tekstisiä hassuja hattuja ja koristepantoja sekä tättäräätorvia, joita väki (me mukaanlukien) tietysti aktiivisesti käytti.
Tiistaina palailtiin sitten kotiin countrysiden kautta. Ajeltiin ihan tarkoituksella pienempiä teitä, ihailtiin maisemia ja maaseudun moninaisuutta. Reitti vei suoraan kahden ison järven halkikin, tosin ulkona niitä ei kovin kauaa tarjennut ihastella, sillä hyytävä tuuli pisti hampaat kalisemaan ja sormet kohmeeseen alta aikayksikön.
Itä-Texasin aluetta kutsutaan Piney Woodsiksi (mäntymetsä) ja maisema siellä onkin ihan erilaista kuin Dallasin nurkilla: havupuista ja mäkisempää (vas.). Lake Tawakonin rannalla (oik.). Lisää kuvia reissusta löydät täältä.
Jälleen yksi kiva reissu plakkarissa! Ja ekaa kertaa olimme täällä nyt eri osavaltion puolella :).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti