Sen kyllä huomaa, että täällä on itsestä kehkeytynyt hienoinen kermaperse mitä tulee säihin. On vissiin tullut totuttua vähän liian hyvälle: ainaiseen lämpöön ja auringonpaisteeseen. Vähänkin kun lämpömittarin lukemat vajoavat alle 10 asteen niin tuntuu että jäätyy ihan justiinsa pystyyn, auton peffanlämmittimet pöhöttävät täysillä ja paksu villakangastakki on vedetty korviin saakka. Ja jos aurinko ei satu paistamaan niin hyvä jos pääsee sängystä ylös kun on jotenkin niiiiiin masentavan harmaata.
Tallin meksikolaiset "tallipojat" ovat kyllä ihan parhaita kun on vähänkin viileämpää: tulee mieleen ihan South Parkin Kenny kloonattuna kolmeksi kun tyypit vaappuvat menemään toppatakkien huput niin tiukalla että kapeasta viivasta näkee vain häivähdyksen silmistä. Hih!Ensi viikoksi on luvattu jokseenkin tätä samaa, plääh! Tuntuu jotenkin vaan niin julmalta kun vasta viikko sitten oltiin kaverin kanssa piiiitkällä kahden tunnin kävelylenkillä Campion Traililla luonnon helmassa. Mittarin mukaan lämpöä oli vain 16 astetta, mutta tuuleton sää ja lämmin auringonpaiste tekivät ihan t-paitakelin.
Tänään ei t-paitakelistä ollut tietoakaan kun miehen kanssa käytiin kulmakunnan kaduilla kävelylenkillä. Poolovillapaita oli ylös asti vetskaroitu ja tuulitakkia tarvittiin pitämään ikävä viima takin ulkopuolella. Kävelylenkki meinasi tosin saada yllättävän käänteen kun läheiseltä golfkentältä kimposi golfpallo suoraan meitä kohti. Äkkijarrutuksemme ansiosta pallo vetäisi parilla metrillä ohi, mutta iloisesti se tosiaan pomppi kunnon kaarella ihan edestämme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti