tiistai 27. marraskuuta 2007

Weekend getaway

Höh! Just kun mä sain motivoitua itseni ahertamaan taas töiden parissa niin eihän mulle ollutkaan tullut uutta taittovedosta korjattavaksi. Siispä oivallinen tilaisuus käyttää tämä aika koneella päivittämällä blogia kerrankin joskus muulloin kuin keskiyöllä!

Miehellä oli lomaa duunista viime torstai ja perjantai. Torstai oli tosin ihan virallinen lomapäivä Thanksgivingin vuoksi ja toimiston hiljaisuudesta päätellen oikeastaan koko viikon olisi voinut vetäistä lomaillen kuten valtaosa paikallisista... Keskiviikkona toimistossa oli kuulemma ollut jo suorastaan aavemaista kun paikalla hiihteli vain pari kummitusta - kaikki muut olivat ottaneet varaslähdön kiitospäivän reissuun tai olivat kotona sulattamassa kalkkunaa tai puunaamassa ovenkarmeja sukulaisvieraiden saapumista varten.

Me puolestaan päätimme hilpaista reissuun San Antonioon kun kerrankin oli tällainen mukava pidennetty viikonloppu. Kyseinen mesta on meksikolaissävytteinen kaupunki Etelä-Texasissa - aika suosittu lomapaikka etenkin kesäaikaan. Me pääsimme starttaamaan torstaina vasta reilusti puolenpäivän jälkeen, mutta saimmekin sitten nauttia lähes tyhjistä moottoriteistä kun ihmiset olivat jo kokoontuneet perheittensä pariin. Perille päästiin erityisen sujuvasti navigaattorin ohjastamana ja hotellikin osoittautui ihan kelvoksi. Heti asettauduttuamme hilpaisimme Riverwalkille, joka on koko kaupungin "sydän" - sellainen tunnelmallinen kävelykatuverkosto katutason alapuolella, kaupungin läpi virtaavan joen varrella. Matkalla tehdyn lounaspitstopin vuoksi dumppasimme alkuperäisen ajatuksen syödä kunnon Thanksgiving-ateria - kalkkunaa, bataatti- tai perunamuhennosta, papuja, maissia, karpalohilloketta, kurpitsapiirasta ja ja ja... - ja tyydyimme kevyeen meksikolaiseen.

Perjantai ja lauantai meni suhatessa San Antoniota ristiin rastiin niin jalkaisin kuin kaaralla. Must see -nähtävyys oli Alamo, joka on Texasin itsenäisyyden "monumentti"; vanha lähetyskirkko jossa käytiin verinen taistelu texasilaisten yrittäessä saavuttaa itsenäisyys Mexikon vallasta. Sen lisäksi tuli koluttua mm. vanhojen pikkutalojen alue La Villita ja huvila-alue King William District, meksikolainen tori El Mercado, pari muuta 1700-luvulta peräisin olevaa lähetyskirkkoa (olihan se ihme todistettava, että täältä tosiaan löytyy vanhoja rakennuksia myös...) ja käytiinpä ihmettelemässä valtavaa tippukiviluolastoakin. Ihmeellistä miten lomalla on päivät pidempiä! Musta tuntuu että me nähtiin ihan valtavasti kaikkea kahdessa päivässä, mutta silti oli fiilis että otettiin ihan rennosti ja aikaa oli sopivasti levolle ja ravintoloissa istuskeluunkin...










Vas. "Remember the Alamo!" on kaikille texasilaisille historiankirjoista tuttu taisteluhuuto. Koleiden säiden ansiosta mun juuri ennen Jenkkeihin lähtöä saamani ratsastusseuratakki sai viimein käyttöä. Sen rinnustassa oleva kirjailu IRS sai tosin yhden jos toisenkin paikallisen heittämään läppää, sillä täällä kyseinen kirjainyhdistelmä ei tosiaankaan merkkaa ratsastusseuraa vaan pelättyä verovirastoa...
Oik. Alamon lisäksi samalta vuosituhannelta eli 1700-luvulta on myös mm. Mission Concepción, eräs alueen neljästä vanhasta lähetyskirkosta.











Vas. Meksikolaisella torilla eli El Mercadossa oli tarjolla kaikkea mahdollista meksikolaisroipetta: käsinpuhallettua ja maalattua lasia ja posliinia, sombreroja, soittimia jne. Kotiin läksi setti margaritalaseja kun kaapissa niin sopivasti polttelee pullo tequilaa ja pari erilaista margaritamixiä...
Oik. Riverwalkilla ja San Antonio-joen venesafareilla riitti väkeä koleasta säästä huolimatta. Lisää kuvia reissusta löytyy täältä.


Meksikolaista ruokaa tuli nautittua useampanakin päivänä ja salsaa oli tarjolla heti aamupalasta alkaen... Viimeisenä päivänä alkoi tosin vastaanottokyky sille olla totaaliminimoitu, joten valittiin vaihteluksi italialainen ravintola.

Tämän vuoden Thanksgiving meni vähän sivu suun mitä tulee paikallisten perinteiden mukaiseen viettoon, mutta tilanne korjaantunee ensi vuonna, sillä olemme jo saaneet kutsun kalkkunalla varustettuun ruokapöytään ;). Sen sijaan Kiitospäivää seuraavan Mustan perjantain käyntiin polkaisemaa joulukauden avajaista olimme seuraamassa. Sinä päivänähän täällä sytytetään valtaosassa kaupunkeja jouluvalot ja niin myös San Antonion kanavaverkosto sai multikirjavat vilkkuvalonsa ja jouluparaatin, jota seuraamaan tuntui saapuneen valtaosa Etelä-Texasin väestöstä...

San Antonio oli kyllä kaunis ja mukava kaupunki, joskin kesäkaudella siitä saa varmasti vielä enemmän irti. Juuri lomamme aikaan Texasin valtasi joku hetkellinen jääkausi ja lukemat mittarissa tippuivat alle 10 asteen. Meillä oli siis aktiivista käyttöä villapuseroille ja paksummille takeille, mutta terassien kaasulämmittimien alla nautittiin kyllä silti iltaa ulkona... Dallasissa oli nähty leijailevan luntakin ja kissanhoitajan pestiä handlannut Mervi sai pistää jo lämmitystä huusholliin ettei kissojen hengitys ihan ala huuruamaan. Huh! Talvi tulee, hrrrr!

Paluumatkalle starttasimme ajoissa sunnuntaiaamuna. Se ei tosin tarkoittanut sitä, että olisimme olleet ajoissa perillä... Thanksgivingin jälkeen on nimittäin kunnon alennusmyynnit kaikkialla (siitä lisää tuonnempana), joten olihan meidänkin ihan pakko pysäyttää auto kaikissa kolmessa matkan varrelle osuneessa jättimäisessä Outlet-keskuksessa. Osteskelussa harjaantuneina meidän ei enää tosin tarvinnut kiertää putiikista toiseen, vaan olimme jo etukäteen tehneet sotasuunnitelman ja bongailimmekin siksi lähinnä vaan niitä liikkeitä, mitä ei Dallasin nurkilta löydy (esim. Esprit ja Benetton) tai mistä oikeasti oli ostoslistalla jotain hankittavaa. Saldo oli hyvä: löysimme molemmat hakemamme (mm. talvitakit, niitäkin nyt siis näemmä täällä tosiaan tarvitsee), eikä heräteostoksia kertynyt ihan hillittömästi. Mä jopa hieman hämmästyneenä tajusin että en muuten ostanut yksiäkään kenkiä tai käsilaukkua! Yleensä molemmat tai edes jompikumpi päätyy matkaan tällaisista ostoshysteriapaikoista...

Puolivälissä matkaa alkoi sitten reissu tökkimään, sillä muutama muukin halusi suuntia juuri samaan aikaan Dallasin tienoille. Madeltiin ruuhkissa milloin hitaasti ja milloin todella hitaasti. Välillä sentään päästiin edes vähän väräyttämään nopeusmittarin viisaria, mutta kyllä tuo hidastelu puudutti pebaa noin tunnin verran tavanomaista pidempään. Kotiovea auottiin klo 10 maissa illalla...

Kotona ollaan yhtä kaikki, kivaa oli ja itselle ostetut tuliaiset ovat just ihkuja. Jee! I'm shiny happy :D! Lisää tällasia viikonloppureissuja!


Ei kommentteja: