Sleeping Beauty

Hmmm, no mistään kaunokaisesta ei kyllä taida olla havaintoakaan kun on meikäläisen nukkumisesta kyse. Kaukana on Prinsessa Ruususmainen eteerinen uinunta, vaan lähinnä mä piehtaroin pitkin sänkyä, varastan kaikki peitot jalkojeni väliin mytyksi ja kuulemma myös tuhisen ja inahtelen (!?).

Samaan malliin mennään yhäkin, mutta aamuissa on yksi melko merkittävä muutos: en enää herää leukapielet toisiinsa lukittuneina, niska tönkkönä ja pää ihan tukossa. Ajatella mitä kaikkea pieni muovikappale voikaan saada aikaiseksi!

Sain nimittäin vihdoin ja viimein tarpeekseni tuosta joka aamuisesta tuhnuolotilasta - ja ennen kaikkea säännöllisistä hammaslääkärivisiiteistä kun hampaat eivät yksinkertaisesti vaan kestä mun joka öistä ruuvipenkkiä - ja teetätin itselleni nightguardin eli sellaisen hammastuen. Tää on sellainen kiva versio, jossa suuhun ei tule mitään kiinteitä osia, vaan mun omien hampaiden muotilla tehty tuki vaan napsautetaan paikalleen nukkumaan mennessä ja avot, soppa on valmis. Aluksi tuki tuntui kömpelöltä, mutta nykyisin sitä ei enää edes huomaa tai tunne, mitä nyt vaan kuulee hassuna ässän suhisteluna, kuin ois jotkut yli-isot tekarit suussa :D. Puremistahan tuo värkki ei tietysti estä tai lopeta, sitä huomaan harrastavani yhäkin, mutta hampaat pysyvät suojassa ja ilmeisesti kuitenkin joko järsin vähemmän tai uudessa asennossa kun olo on tosiaan ihan loistava aina aamuisin. Jei!

Oiskohan muuten aivoihinkin saatavissa jotain nightguardeja? Mä voisin tilata yhden sellaisenkin, kiitos vaan, sillä tähän unien näkemiseenkin voisi olla hyvä saada joku rauhoitinvempele. Mulla on taas ollut ihan psykedeelinen jakso ja tuntuu että näen joka yö toinen toistaan hullumpia unia. Jotkut unet saavat juurensa päivän tapahtumista - itse kuulluista, koetuista tai tv:stä nähdyistä - ja kietoutuvat unessa mitä ihmeellisimmiksi yhdistelmiksi totta ja fiktiota.

Lähiaikoina olen taas nähnyt mun vakkariuniakin tulvista ja tornadoista. Noi vakkariunet ovatkin luku sinällään: näen niistä unta säännöllisesti, mutta joka kerta tilanne on jotenkin eri, eli sama uni ei sinällään toistu vaan niissä on mukana vaan noi samat elementit. Tulvaunessa joudun jotenkin tulvan keskelle - milloin missäkin paikassa ja ollen liikenteessä erilaisilla kulkuneuvoilla jne. - mutta lopputulos on aina sama. Vedet virtaavat valtoimenaan, tulva katkoo teitä ja kulkureittejä. Mulle tulee joka kerta sama fiilis; jotenkin pelottaa, ahistaa, vatsa muljahtaa, karvat nousevat pystyyn - yleisesti ottaen on vaan jotenkin sellainen hankalasti kuvailtava ikävä tunne. Ja kuitenkaan koskaan ei käy mitään. En mä joudu virran vietäväksi, huku tai edes räpiköi vedessä, ainoastaan kauhulla katson vedenpaisumusta.

Tornadounet ovat yleensä vähän jännittävämpiä ja actionpitoisempia. Niissä on yleensä aina joku toinen henkilö tai useampikin osallisena. Joskus jopa joku kaveri lapsuudesta, jonka kanssa en ole vuosikymmeniin ollut tekemisissä, mutta useimmiten kuitenkin joku lähempi tuttava. Juoni menee aina samaa kaavaa: huomaan tornadon tulevan, tekevän touchdownin ja suuntaavan meitä kohti. Sitten syöksymme piiloihin - olemme aina eri paikassa, joten piilokin vaihtuu joka kerta - kuuntelemme kauhuissamme rytinää, nitinää ja tornadon raivoamista, kunnes lopulta tornado hellittää. Näissäkään unissa meille ei koskaan käy mitään, vaikka koko suojapaikka ympäriltä on saattanut läjähtää tuhannen päreiksi. Rasittavimpia ovat ne tornadounet, joissa tulee monta tornadoa peräkkäin: juuri kun huokaamme helpotuksesta, tuleekin uusi tornado ja joudumme etsimään uuden piilopaikan kun entinen on osasina pitkin maailmaa. Ja taas alkaa sama jännitys ja pelko että viekö tornado tällä kertaa mennessään.

Ja mä en edes ala kertomaan niistä muista unista, missä taivaalta sataa tulipalloja (!!!), salamat sytyttävät hirveitä tulipaloja, mä olen agentti ja vaanin jotain hiippareita tai sitten mä olen joku jota häijyt hiipparit ajavat takaa jne. jne. Oikeesti, joskus tartteis lomaa noista! Voisinko vaikka välillä nähdä jotain leppoisia unia, jossa makoilen apilapellolla katselemassa pilvien lipumista pureskellen timotein vartta?! Tai siis tuo kuulostaa ihan tutulta, tohon vaan jatkona liittyy pilvien kertyminen taivaalle, suppilopilven muodostuminen ja sitten juostaankin jo suojaan... Dr. Freud, onkohan jotain pahasti vai todella pahasti vialla tässä pääkopassa?!