Kauhea painajainen

Mulla on hirveä stressi ton meidän talokaupan vuoksi. Hirveästi hoidettavia asioita - tarkastuksia, maton pesua, ötökkäehkäisyä, puutarhurin tilausta, sähköjen ja kaasun tilausta, puhelimen, netin ja kaapelitv:n siirtoa, kauppatilaisuuden järjestelyä jne. jne. potenssiin ihan liian monta - mutta aivan liian vähän aikaa. Töitä ja muita aikataulutettuja menoja on kalenteri pullollaan. Hevostakin pitäisi ehtiä leikittämään aina välillä.

Nyt olisi siis oikea paikka mun freudilaisen skitsoidisille unille, joissa seikkailee milloin minkäkinlaisia elikoita, tulee tulvia ja pyörremyrskyjä, joissa mä olen joku piiloagentti ja tappelen milloin kenenkin kanssa jne. Mutta millaisia painajaisia näen minä? No ihan kauhea uni just viime yönäkin. Siinä meidän koiranpentu tuli meille nyt eli ihan liian aikaisin. Se oli hirveän pieni rääpäle, sellainen kun mä sen näin 2-viikkoisena, vikisi ja mönki epämääräisesti ja oli täysin kykenemätön itsenäiseen elämään.

Enkä mä edes ollut kauhistunut siitä, vaan siitä seikasta, että koira oli väriltään valko-ruskea, eikä valitsemani valko-musta. Ei muuta kuin soittamaan heti kasvattajalle, että jumaliste se on lähettänyt väärän koiran. Kasvattaja vastasikin välittömästi puoliksi huutaen että "On se se sama! On se se ihan sama!!!". Siis ei mitään "moi" tai oma nimi alkuun, puolustelevaa huutoa vaan.

No eihän siinä auttanut muu kuin mennä nettiin katsomaan kuvia koirasta ja kyllä vaan ne laikut olivat ihan samanlaiset kuin vauvakoiran kuvissa, nyt vaan eri väriset. Kasvattaja vakuutteli että tämä on ihan normaalia, joskus vaan koirien väri muuttuu niiden vanhetessa niin että mustista laikuista tulee ruskeita.

Heräsin kesken kaiken just sellaseen ikävään fiilikseen mikä painajaisen jälkeen voi olla. Ja sitten hirveä huojennus, että huh, se olikin unta. Että näin kauheita painajaisia täällä. Toivottavasti kukaan teistä ei joudu kokemaan mitään yhtä hirveää ;D.