Kissajuttu

Mä tossa viikolla heppasen kanssa maastoillessani havaitsin unohtaneeni kertoa tänne blogsuun mun kohtaamisesta ison kissan kanssa! Pari viikkoa sitten olimme nimittäin Hummer-heppasen kanssa maastossa. Meitä vastaan tuli ensin kaksi irtokoiraa, jotka kovasti räksyttivät meille ja blokkasivat kulkuväylämme. Aikani odottelin jotain lenkkeilijää saalistamaan piskinsä, mutta kun ketään ei kuulunut, jatkoimme tylysti matkaa toivoen, että koirat eivät jää kavioiden alle. Koirat seurasivat meitä hyvän matkaa ja vähän väliä yrittivät tavallaan pysäyttää meidät; tukkivat tien ja haukkuivat kovasti.

No enhän mä mitään tuosta tajunnut päätellä, ajattelin vaan että ärsyttävät piskit täällä juoksevat vapaana ja mikä lie ylilaajentunut reviirikin niillä täällä muka. Pirskale! Vapaassa maastossa ja yleisellä traililla, jummi. Jossain vaiheessa koirat vaan luovuttivat ja kääntyivät vauhdilla ampaisten kotia kohti (tai mitä lie kohti, siihen suuntaan kuitenkin mistä me tulimme) eikä tarvinnut mennä kuin mutkan taakse kun tajusin mistä koirat ilmeisesti yrittivät varoittaa.

Pitkähkön suoran päässä lonni hitaasti menemään iso kissa. Eikä siis mikään iso kotikissa tyyliin meidän Elvis vaan sellainen oikeasti iso kissa, niinkuin joku leopardi mitä Korkeasaaressa on nähty. Väriltään se oli tummahko, ei siis sellainen vaaleanruskea kuin esim. ilves tai leijona tai sitten se oli rypenyt jossain. Pitkä häntä sillä oli ja se vaan maleksi hiljalleen polkua pitkin kunnes katosi puskiin. Se ei huomannut meitä, koska olin heti pysäyttänyt hevosen sinne kauas, olimme hiljaa ja ilmeisesti tulimme jotenkin sellaisesta suunnasta mistä hajumme ei kantautunut sen nenään.

Kääk! Mä olin ihan että mitähän pitää tehdä, hyökkääkö se jostain niskaan jos siitä ohi ratsastan. Koska heppa ei ollut moksiskaan, mitä nyt ärsyyntynyt siitä kun heitin jarrut päälle just ennen reipasta ravi-/laukkasuoraa, ajattelin aikani siinä voltattuani että ehkä me nyt vaan mennään eteenpäin. Ei loikannut mikään elukka niskaan tai hevosen kimppuun matkalla.

Tallilla kyselin myöhemmin että mikähän se oikein oli ja miten sellaiseen piti suhtautua. Arvelivat että se on mountain lion/cougar/puma (tarkoittavat ilmeisesti kaikki sitä samaa) eli suomeksi kai sitten puuma. Eräs oli sitä mieltä että enemmänkin ne jahtaavat kaikenlaisia pieniä jyrsijöitä ja jäniksiä, eivätkä kävisi itseään isomman (kuten ratsukko...) kimppuun, mutta joku toinen toitotti, että Californiassa on ollut useita tapauksia joissa vastaava otus on hyökännyt lenkkeilijän kimppuun. Joku ehdotti kohtaamistilanteessa vaivihkaista tulosuuntaan kääntymistä, joku taas takin levittämistä isoksi (niin että näyttäisi isommalta) ja mörisemistä isolla, möreällä äänellä... Ota noista sitten selvä.

Viime kerralla ei näkynyt vilaustakaan moisesta elukasta, mikä lienee ihan hyvä, sillä mulla oli ko. kohdassa muutenkin niskavillat pystyssä kun olin ihan varma että siellä iso kissa meitä jostain tuijottaa ja lipoo huuliaan että kas viilettääpä siinä maukkaan näköinen jouluateria...