Tuhansien kuponkien maa

Tänään on kansallinen vapaapäivä Labor Day, joka siis vastaa pitkälti Suomen vappua. Täällä tosin ei vastaavaa riehakasta menoa nää, vaan pidennetyt viikonloput käytetään pitkälti maalla, sukuloiden tai perheen kesken. Käydään ulkona syömässä (ja juomassa...) kavereiden tai perheen kesken. Kaikki vapaapäivät ovat myös shoppailun luksusaikaa, koska mitäpä sitä ihminen vapaapäivänään muuta tekisi kuin shoppailisi sydämensä kyllyydestä! Mainokset telkkarissa ja kotijakeluina toitottavat kaikki Labor Day Salea ja miten kaikki on hurjasti halvennuksessa...

Mies on varmaan ihan onnellinen kun säästyi taas 1,5 viikon (= työmatkansa) ajan shoppailulta. Useimpia miehiä ei ilmeisesti ole siunattu ostosgeeneillä, vaan kaupasta pitäisi suoriutua armeijamallisesti minimiajassa ja vain olennaiset ostaen. Eipä onnistu edes ruokakaupassa jos mä olen mukana... Täällähän on kaikki sapuskat ihan erilaisissa pakkauksissa ylikansallisia Cokiksia, Kellogseja, Tropicanoja yms. lukuunottamatta; nyt sitä alkaa jo tietää mistä hyllyvälistä mitäkin löytää ja minkälaisissa pakkauksissa on ne suosikkileivät tai -juustot jne. Mutta ei niin että se suuremmin kauppareissua jouduttaisi, ehei! Nyt kun poimitaan kärryyn ne tutuiksi käyneet vakkaritavarat, niin mähän haahuilen hyllyväleissä ihmettelemässä mitä kaikkea muuta sieltä löytyy ja joka kerta mukaan eksyy jotain mitä pitää vaan testata. Nyt esim. olen jäänyt ihan jumiin Cherry fruit cupeihin. Ne on pieniä kipposia, joissa on sekahedelmäcocktailin omaisia hedelmäpaloja sellaisessa punaisessa kirsikkageelissä. Minä vanha kirsikka-ahmatti olen niin kotonani kun täältä saa kirsikkaa jos jossakin muodossa :P.

Tänne uudelle kämpälle meille tuli parin viikonlopun ajan ovelle kannettuna Dallas Morning News eli tollai Hesaria muistuttava sanomalehtipumaska. Ilmeisesti edellinen asukas ei muistanut ajoissa peruuttaa/siirtää tilaustaan, joten me saimme tovin nauttia ilmaislehdistä. Lauantain ja sunnuntain numerot luettiinkin kannesta kanteen ja mä olin riemuissani sunnuntailehden välissä tulevasta valtavasta mainospumaskasta (ja niitä siis oikeasti on paljon: kymmeniä). Ei sen puoleen että niiden perusteella olisin nyt johonkin syöksynyt jotakin ostamaan, mutta koen yhäkin jotain lapsenomaista uteliaisuutta tutkaillessani että mitä kaikkea tässä maassa oikein on tarjolla.

Ja jos jotakin on tarjolla niin KUPONKEJA ja kaikenmaailman alennuskortteja ja -seteleitä. Jokaiseen ruokakauppaan (mm. Albertsons, Kroger, Tom Thumb) on oma alennuskorttinsa, mikä vastaa siis vähän jotain Plussa-korttia. Nämä eivät tosin kerrytä mitään pisteitä eikä bonuksia, mutta niillä saa usein hyvästikin alennusta joka kauppareissuilla erinäisistä tuotteista. Kassahenkilö hihkuukin iloisesti joka ostoskerran päätteeksi että "You saved today $12.54!". Näillä on muuten kätevästi noi kortit sellaisia pikkasia, jotka saa veivattua avainrenkaaseen, jolloin ne kulkevatkin kätsysti mukana. Mihinkään maailman lompakkoon ei mahtuisi kaikki nää kortit mitä tyrkyllä olisi, sillä lähes jokaikinen kauppa kosmetiikasta vaatteiden kautta eläintarvikkeisiin omaa oman alennuskorttinsa. Osa on tosin luotollisiakin, joten niitähän me emme saa (emmekä halua) kun ei ole tunnetusti sitä credit historya vielä... Muutenkin sitä on jo tajunnut alkaa skriinaamaan vähän mitä kortteja oikeasti tarvitsee ja haluaa, sillä jokaikisen kaupan kassalla niitä kyllä tyrkytetään. Toistaiseksi ollaan tyydytty noihin ruokakauppojen ja erään eläintarvikekaupan kortteihin.

Kuponkeja täältä sataa suorastaan ovista, ikkunoista ja liesituulettimistakin. Niitä tulee sanomalehtien välissä, suorapostituksina, ilmaisjakelulehtien mukana ja vieläpä kaupan kassallakin niitä saatetaan tyrkätä kouraan - masiina skriinaa vähän ostoksia ja jos satut ostamaan vaikka kissanruokaa, niin konehan tyrkkää sulle mukaan pari kuponkia, joilla voit ostaa ens kerralla jotain kissanruokaa niin ja niin paljon halvemmalla. Zissus! Sunnuntailehden mukana tulee monesti vielä pari isompaa vihkosta manufacturer's coupons -kuponkeja. Ne ovat siis mainostetun tuotteen valmistajan kuponkeja ja ne ovat käypiä kaikissa kaupoissa missä ikinä ko. tuotetta myydään. Me ei olla aiemmin oltu minkään kuponkisysteemien perään, joten homma tuntuu jotenkin hassulta. Mut ihan vakavissaan täällä kaikki sliipatut bisnesihmisetkin saattavat kaupan kassalla lykätä myyjän kouraan tukollisen alekuponkeja. Alet ovat toisinaan oikeasti kyllä tosi hyviä, joten isommissa ostoksissa saattaa säästää pitkänkin pennin, mutta ehkä me vielä opettelemme maan tavoille...

Mainoksissa täällä on ihan pinnalla kaikenlaiset kodin hajusteet. Täällähän ei saa mikään mielellään haista miltään tai siis ainakaan pahalta tai luonnolliselta. Vaniljaa, kukkaista, sademetsää ja auringon kuivattama pyykki -tuoksua siis vaan heti perään. On wc-raikastinta, suihkutettavaa raikastinta, sisustukseen kuin sisustukseen maastoutuvaa raikastinta, pistorasiaan tökättävää raikastinta, ajastimella varustettua raikastinta, raikastinta pienellä tuulettimella joka pyöräyttää tuoksun koko kotiin, bakteereja tappavaa raikastinta ja hajuja peittävää tai poistavaa raikastinta jne. jne. jne. You name it. No okei, muutama on hankittu tähänkin huusholliin, mutta mitään jatkuvaa vaniljapöhöä tai kukkamerta ei meidän olkkariin kyllä kaivata...

Toinen hip-tuote on desinfioivat sumutteet. Jokatoinen tuote on ns. antibacterial-tuote, joka soturimaisesti hyökkää kaikkien inhojen pöydän pintoja tai pytyn reunoja pitkin hiippailevien bakteerien sun muiden creepy öttiäisten kimppuun. Ja ruokaahan mainostetaan kanssa, samoin kuin kodin sisustusta. Vaatemainoksia tulee puolestaan suorastaan yllättävän vähän!?

Meidän pidennetty viikonloppu on mennyt hyvin rauhaisasti. Lauantaina pyörimme vähän ostoksilla ja ulkoilemassa. Sunnuntaina mä vietin puolen päivää tallilla ja Jakke golf-kentällä ja illalla kokoonnuttiin Tomin & Piritan, Teemun & Mervin ja Arndtin (miehen saksalainen duunikaveri) kera metsästysaiheiseen Big Buckiin syömään ja iltaa viettämään. Mun vatsan tequila-kiintiö täyttyi jo yhdestä mansikkamargaritasta, joten loppuillan vedinkin sitten ruohon makuista vettä, yuck. (Täällä on näin lämpimänä kautena hanavesi ihan jonkun heinän tai levän makuista, hyi ellotus. Ihan juomakelpoista se on, mutta kyllä me kotona vedetään ihan pelkästään pullovettä kun tuo sivumaku pistää aika hyvin naaman vinoon...)

Tänään tuimme Labor Day Saleja ainoastaan hakemalla istuinpehmusteet parveketuoleihin. Sitten kävin esittelemässä Jakelle uuden heppaseni Hummerin, joka siis saapui uuteen kotiinsa eilen sunnuntaina. Hyvin tuo vaikutti kotiutuneen ja oli oikein rauhallisen ja hyväntuulisen oloinen. Ilta onkin mennyt kokkaillessa, pyykkäillessä ja hieman kotia laitellessa, kuten tavanomaisena pyhäpäivänä...

Kissat viruvat nyt puoli koomassa pitkin lattioita, sillä ne viettivät osan aurinkoisinta iltapäivää parvekkeella napojaan grillaten. Viritimme parvekkeen kaiteen kaltereihin puolihuomaamattoman verkon, joten nyt kisulit pääsevät partsille vapaasti ilman remmejä. Hyvin nuo tuntuvat siellä viihtyvän, joskin mustat kissat tulevat välillä suorastaan ylikuumentuneina sieltä sisälle...

Pikapuoliin alkaa uusin jakso Saving Gracea, yhtä uutta sarjaa, jota olen nyt seuraillut, joten so long tältä iltaa!