Prank Caller

Pilarisoittelija. Minä siis. Tosi kivaa.

Mun puhelimessa on nimittäin joku äärimmäisen fiddumainen asetus, joku pikanäppäinyhdistelmä tai muu viritys, että kun oikein huonosti käy, niin puhelin ihan itsekseen soittelee puheluita. Ja minnekä muualle kuin nine-one-one'iin eli hätänumeroon (911).

Eräskin ilta tuossa tallilla jalkauduin ratsailta, tetsailin portin kanssa ja varmaan ähräsin ja ähkin kun treenin jälkeen hikisenä ja voipuneena kelailin pinteleitä pois pollen koivista. Yhtäkkiä puhelin taskussani alkaa piristä ja vieraaseen numeroon vastattuani herra selvittää olevansa Coppellin poliisista ja "Mam, is everything okay?". Hetken olin että ööö mitähän tähän niinku kuuluis vastata? Olen? En? Olen hikinen, likainen, väsynyt ja lievästi tyytymätön hevosen tänpäiväiseen työskentelyyn? Että onko se nyt sit okay vai ei okay? Hämmennykseni katkaisi miehen sevitys että puhelimestani oli tullut soitto hätänumeroon ja he soittivat takaisin varmistaakseen onko joku tilanne päällä.

Hups! Pahoittelin vuolaasti pilariani, johon mies suhtautui leppoisasti ja puhelun jälkeen vielä tarkistin näppäinlukon todellakin olleen päällä ja silti soittaneeni hätänumeroon. Shit.

Eipä siinä mitään mutta tätä on jo sattunut pariin otteeseen. Joku kerta vielä rientää partio pillit ulvoen paikalle kun toisinaan puhelimeni on äänettömällä tai soi enkä kesken ratsastelun siihen vastaa - varmuuden vuoksi kun on partio paikalle laitettava jollei varmistusyhteyttä saada ja etenkin jos taustalta kuuluu epämääräistä ähkintää...

Tosin JOS partion poppoo on sitä sorttia kuin taannoin Coppellin postin pihalle kaahannut yksikkö (mummeli oli kaatunut ja hieman loukannut itsensä), voisin kyllä joku kerta tarvitakin hoitoa... ainakin näköhermoilleni... Booyah!