Sen sijaan seuraavasta jälkimarkkinoinnista olen erityisen mielissäni:
Postipaketista paljastui nimittäin iso peltipurkillinen lähes uunituoreita keksejä. Mies oli huollattanut autoa suunnilleen lähimmässä järkevältä tuntuvassa paikassa ja erityisen järkeviä näyttivätkin olevan, kun huollatuksen jälkimaininkina postipaketissa tuli herkkuja kortin kera, joka kertoi heidän niin kovasti arvostavan asiakkuuttamme ja mielellään palvelevan meitä toistekin.
NAM! Mii laik veri mats! Eiköhän se toinenkin auto pitäisi kohta huollattaa kun alkaa jo tuo purkin pohja paistaa...???
Sen sijaan pakkaustapoja olen päivitellyt yhden jos toisenkin kerran ja tässä jälleen yksi ihan alta lipan menevä viritelmä:
Koska en ollenkaan ja mitenkään kykene elämään ilman vakkarimaskaraani, eikä sitä luonnollisestikaan täältä onnistu saamaan just mistään, niin meninpä ja tilasin sen sitten Bergdorf Goodmanilta, yhdestä Jenkkilän arvostetuimmista ja rikkaimpien suosimasta luksustavaratalosta.
Paketin tultua ihmettelin hetken että siis tilasinko mä sieltä nyt sittenkin jotain muutakin kuin sen ripsarin (arvoin yhden ihanan ja liian kalliin käsilaukun kanssa ja olevinani jätin lisäämättä sen ostoskoriin...), mutta ISOn laatikon olematon paino kyllä antoi ymmärtää että boksi on jotakuinkin tyhjä. Ja tadaa - niinpä olikin! Hirveä määrä pakkauspaperia ja sitten laatikon pohjalla köllötti yksi orpo maskarapaketti.
Voi hyvää päivää! Tähän pakettiin oli mittaukseni mukaan mahtunut reilusti toistaSATAA tällaista ripsaripakettia?!?! Täähän olisi sujuvasti tullut vaikka kirjekuoressa! Kai ne sitten ajattelivat että standardipostikuluilla saa sitten standardimäärän pakkausmateriaalia, oli itse tilaus miten pieni tahansa... Halloooo!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti