sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

Horrosherääjät

Teksasissa paistaa aurinko aina. Paitsi silloin kun ei paista ja maailmankirjat ovat sekaisin. Mutta siis yleensä aina paistaa. Siksi onkin pienoinen ihme miten täälläkin jengi vaipuu ihme horrostilaan talviaikaan. Suomessa se on jotenkin ymmärrettävää ja anteeksiannettavaa, sillä pimeässä, kylmässä ja yltiölumisessa talvessa ei kovin montaa kodikkaampaa paikkaa ole kuin se oma pieni tupa, jossa on kiva kynttilänvalossa kyhjöttää kunnes kevät koittaa.

Mutta niin vaan täälläkin talvisin kuviot kutistuvat ja porukat mökkihöperöityvät. Mutta kas kun kevät koittaa alkaa bilettä, treffiä, puutarhakutsua ja lounaskekkeriä kasaantua kalenterin sivut täyteen. Porukka päivittää vaatevarastoaan, värjää hiukset ja lähtee ihmisten ilmoille. Tai ainakin sitten pyllistelevät puutarhan penkeissä.

Erinäisten kekkereiden lisäksi keväälle on osunut mm. babyshowerit jos toisetkin ja eiliset läksiäiset. Olikin kiva ilta olla tyttöporukassa vähän tuulettumassa, syömässä hyvin ja vähän baanallakin päristellä. Eipä ole tullut pitkään aikaan käytyä Cowboys Dancehall Red Riverissä! Meininki oli yhtä mainiota kuin aina: isossa tanssiringissä porukka veti enemmän tai vähemmän sulavasti Texas two stepiä, kantrimusa raikasi ja tunnelma oli vaan jotenkin...niin kuin kaveri sanoi: kuin suoraan jostain elokuvasta. Tällä kertaa tosin porukka oli nössöjä täynnä eikä kukaan uskaltautunut sen pukittelevan sähköhärän selkään jossa joskus taannoin tuli taitoja testattua...

Mutta taidanpa tästä itsekin alkaa talvehtimasta tointua, joten jospas vaikka kutsuisin parit kaverit ensi viikolla kylään... Kohtahan näitä avoimia ovia tässä talossa vietetäänkin ihan riittämiin. (Huoh.)

Ei kommentteja: