tiistai 28. lokakuuta 2008

To Be Continued...

Siis sairaan ärrrsyttävää! Mä olen jostain syystä nähnyt lähiaikoina ihan simona jatko-osaunia. Eikä siis mitään sellaisia, joissa sama uni jatkuu vaikka uni keskeytyisi, vaan sellaisia jatko-osia todellisen elämän tapahtumiin. Rasittavinta tässä on se, että unet ovat niin todellisen tuntuisia, että herättyäni en ole enää ollenkaan varma että mitä oikeasti tapahtui ja mikä osa oli se unessa nähty jatkis.

Olen alkanut seurata Private Practice -sarjaa (luultavasti pyörii Suomessakin jollakin nimellä) ja just pari viikkoa sitten nähdyn jakson jälkeisenä yönä näin jatko-osan ko. jaksoon. Ja silleen jatko-osan niinkuin se olisi ollutkin tv-sarja jota mä katoin, eikä mikään epärealistinen haihattelu, jossa mä olisin jotenkin ollut osallisena. No, kun tuli seuraavan oikean jakson vuoro, olin mä puolen jaksoa ihan et what, häh ja mitä kun sarja jatkui jotenkin ihan oudosta kohtaa - kiitos näkemäni jatkiksen...

Tuo nyt oli vaan yksi esimerkki, näitä jatkiksia on nyt tullut katsomiini tv-sarjoihin, pariin leffaan ja ihan tosielämän tapahtumiin, kuten kaverin kanssa keskusteluun jne.

Harvinaisen rasittavaa! Heittäydynkö skitsofreeniseksi?! Ja siis mitään tajuntaa laajentavia aineksia ei ole tullut ainakaan tietoisesti nautittua...

Tuttu tornadounikin kävi tuossa kanssa pyörähtämässä ja tekemässä tuhoja. Milloin olin piilossa meidän koiran kanssa kenkäkomerossa ja milloin jonkun huvipuiston kulahtaneen huoltorakennuksen kylpyammeessa. Parhaimmillaan jylläsi yhtäaikaa viisi eri tornadoa, joita katselin jonkun korkean kukkulan päältä. Yeah, I know, ihan kallonkutistajavalmista kamaa...

Mielenkiinnolla odotan että mikähän mahtaa olla seuraava vaihe? Alankohan kohta kävelemään unissani ja kuseksimaan nurkkiin vai...?


Ei kommentteja: