...sitä joka vanhoja muistelee, vai mitä?! Mun blogin luonnos-osasto on pullollaan jotain ihmeellisiä tekstinrykäisyjä, otsikkohuitaisuja ja mitä lie shittiä jotka mitä ilmeisemmin ovat yksinkertaisesti niin kiinnostamatonta roinaa että kirjoittaja itsekään ei jaksa niitä viimeistellä.
Siis whatthehell. Kelataan ihan vaan rohkeasti syksyn yli ja todetaan että hengissä täällä vielä ollaan ja elämä rullaa raiteillaan kuin höyryjuna. Meikäläisellä on tosin sellainen olo että elämä tosiaan on se höyryjuna, valtaosa kavereista kyydissä ja meikäläinen on se, joka paniikinomaisesti juoksee aina vaan myöhässä sen junan perässä sitä oikein koskaan tavoittamatta. Joskus on hetkellisesti sellainen olo, että riipun viimeisen vaunun peräkaiteessa kiinni, mutta sitten taas tipun matkasta ja räpiköin ratapuolia pitkin junan perässä. Sellaista siis meidän elämään. Tartteis vissiin tehdä jotain, koska pikkuhiljaa alkaa olla lenkkarit puhki ja hengästyttämään (saati sitten vituttamaan) tämä meininki.
Syksyn tekstejä/kuvia siis tulossa ehkä jonain vuonna jos siltä sattuu tuntumaan - ja ellei niin ettepä paljonkaan menettäneet. Mutta nyt siis uusi elämä, happiyksiköitä blogiin ja uutta tarinaa tuloillaan. Just you wait.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti