sunnuntai 13. kesäkuuta 2010

Beach Boys

Kas mitä tekeekään perussuomalainen kun kesä saapuu? Satoi tai paistoi, oli pakkasta tai hellettä, huristaa suomalainen suorastaan pakkomielteisesti kesämökilleen heti kun kalenterissa käännytään kesäkuun puolelle. Olkoonkin sitten että se useimmille merkitsee tolkutonta jonotusta ruuhkissa ja auton ratissa kiroilua...

Pieni suomalainen minussakin nostaa päätänsä näin kesän tultua, vaikka jos jostain niin järvistään Teksas EI ole tunnettu. Täällähän on pari pahaista oikeata järveä ja loput lämpäreet ovat sitten ihan ihmisten kädenjälkeä.
Mutta kas kun kartalta noita sinisiä läiskiä kuitenkin löytyy, niin pitäähän sitä biitsille päästä! Ah niitä vilvoittavia rantatuulia ja varpaiden upottamista santaan...

Yeah, right.
Hirveä googlaus, kilautus kaverille ja toisellekin, karttojen tutkailua, lähikaupunkien puistolautakuntien sivujen selausta ja muuta raivopäistä tutkintatyötä ja sitten vaan matkaan vaikka mitään kunnon takuuta lopputuloksesta ei ollut. Kas kun rantaviivaahan löytyy jokaiselta vesilämpäreeltä, mutta ei uimarantaa juuri mistään!

Päädyimme sitten Grapevinen Meadowmere Parkiin, puistoon Grapevine-järven rannalla. Aidatun puistoalueen portilla saimme pulittaa $5 autoseurueestamme ja vastineeksi saimme roskapussin sotkujemme korjaamiseen. Parkkeerasimme automme viimeiseen ruutuun ja sitten vaan zoomaamaan koko perheen voimin mihin se emäntä meidät on tällä kertaa raahannut.

Jaaaaackpoooot! Löytyi pikkubiitsiä, piknik-katoksia, lasten leikkipaikkaa, nurmialuetta. Tilukset tutkittuamme, vettä ihmeteltyämme ja leikkipaikalla peuhattuamme olikin jo hyvä sauma vetäistä viltti ja eväät esiin ja täyttää kupua pikkumurkinalla. Sitten pikkumiehen mieli jo vetikin taas vesille ja siellähän tuo olisi hyppinyt, pomppinut, loiskinut, lillunut, pulannut, suhannut ja uimarengastellut ihan siihen saakka kun iho on tuhannen rusinana ja hampaat lyövät loukkua säkkijärven polkan tahtiin. Järvivesi oli kyllä ihanan lämmintä, joten itseäkin alkoi jo hieman harmittaa, että oma uikkari tuli jätettyä kotiin...


Kun leppeä ja puolipilvinen aamupäivä alkoi taittua polttavan aurinkoisen iltapäivän puolelle, alkoi järvi täyttyä kaikenlaisista suhaajista ja biitsikin kadota aurinkotuolien ja vilttien alle. Siinäpä olikin sitten hyvä sauma suunnata kohti kotia ja pikkumiehen päikkäreitä ja kun matkalta vielä poimittiin tuoreet leivät leipomosta, niin hetken taas tuntui että it ain't gettin' any better than this ;) .

Kuvia kotimatkan varrelta Grapevinestä...

Ei kommentteja: