Pöhinöitä

Siinäpä se. Ruma ja isohko valkoinen muoviklöntti. Meidän uusi paras ystävä.

Mä jo aiemmin tuolla lastentarvikehelvetissä katselin noita ilmankostuttajia, mutta valikoima oli niin valtava, että aikani hyllyn välissä päätäni raavittuani päätin vaan poistua takaisin mistä tulinkin, ilman pahvilaatikkoa kainalossa.

Mutta kas vain, tällainen tuli vähän niinku perintönä kaverilta ja pitihän sitä tietty heti testata, etenkin kun pikkumiehelle alkoi pukata räkänokkaa. Ja ah, jo ensimmäisen yön jäljiltä oli itselläkin röörit paljon paremmassa kunnossa kuin aiemmin! Nuuh, nuuh, aamuteekin tuoksuu taas joltakin!

Ja juuri kun olimme jo syvästi addiktoituneet, niin eikös masiina sanonut sopimuksen irti. Ihan siltä siunaamalta piti kaahata Babies R Usiin hakemaan uusi. Mutta mitä ihmettä, sama laite oli tilapäisesti lopussa, joten ostin sitten vähän upgreidatun version samasta - oli propellia ja filtteriä ja muuta vitkutinta. Kotona innoissani purin paketin, kokosin ohjeen mukaan ja eikun masiina pöhöttämään poikasen huoneeseen (tässä välissä poikanen oli muuttanut omaan makkariinsa). Mitä HALAVATTUA?!?!

Uusi versio oli joku Cool Mist -systeemi, jossa propelli pyörittää säiliön vettä ja sitten pöhöttää hienoista sumua ilmaan. Eihän siinä mitään, mutta propellin synnyttämä meteli oli niin tajuton, että koko kulmakunta kojootteja myöden pysyy valveilla jos tuollaista mekkalaa pitää yön läpi... Odottelin tovin että joskos laite siitä hiljenisi kunhan pääsee vauhtiin, mutta turha toivo, samanlainen iloinen pärinä täytti makkarin. Pahinta oli se, että kosteutta ei voinut mitenkään säätää ja sitä tuntui jo tulevan melkein kuin jostain sadettajasta, maton pintakin alkoi jo tuntua hiukka kostealta.

Joten ei vatukko, systeemit seis, kuivamaan, takaisin pakettiin ja paluupostina putiikkiin. Kassapoika kyseli että mikä mahtaa olla palautuksen syy ja kun kerroin etten viitsisi naapureita pitää valveilla, nyökkäili poika ihan just sen näköisenä kuin näitä räpättimiä olisi kauppaan tullut bumerangina jokunen aiemminkin... Onneksi tuo alkuperäistä vastaava pöhinälaite löytyi toisesta liikkeestä, joten nyt nokkatukon tullessa on taas apu lähellä.

Eikä sekään haittaa ollenkaan, että alkuperäinen perintömasiina saatiin kuin saatiinkin takaisin kuosiin ja nyt voi sitten kröhisevä aviomieskin ottaa höyryhengitystä yön ajan... Vähän tosin meinattiin tohon yhteen värkkiin lisätä höyrytystä aktivoivaa suolaa sen verran reippahasti, että laite puhisi kuin vedenkeitin ja kattovalokin alkoi jo välkkyä siihen malliin, että kohta kärvähtää sulake, mutta onneksi ehdittiin tekemään muutama korjaava liike, ennen kuin muovit lensi seinälle...