Sitäpä ihteään! Enkä tosiaankaan tarkoita, että olisin täällä alkanut leipomaan jotain täytekakkua kengittäjän iloksi, tai edes vaivautunut ostamaan sellaista. Sen sijaan kengittäjä on hankkimassa ihan itse itselleen kakkua. Ja tällä kertaa puhutaan siitä ei-niin-maistuvasta kakusta eli linnatuomiosta...
Kyseessä on tämä surullisenkuuluisa hevoskenkämestari, joka sai tuossa syksyllä Herra Hevosen saikulle useammaksi viikoksi. Mä pienessä pirullisessa mielessäni loihdin ties mitä kirouksia moisen äpärän ylle ja hyvä kun en voodoo-nukkea alkanut rakennella tökittäväksi kun pouni oli ihan kolmijalkainen. Kaikesta huolimatta en kuitenkaan hankkinut moista epäkelpoa ihmisenkuvatusta linnaan, vaikka luonnollisesti moisesta synnistä hän sen ansaitsisikin, vaan hän hoiteli sen puolen ihan itse ja ominneuvoin.
Epämääräisen kengitysepisodin jälkeen tämä kenkämestari hävisi nimittäin kuin pieru Saharaan, joten apuihin tuli sitten toinen kengittäjä, joka on sattumoisin tuttu edelliseltä tallilta. Ja juurikin se alimmaiseen pannaan kirottu oharimestari, joka tosin muuten on ihan mukava hemmo ja kohtuullisen ammattitaitoinenkin... Pieni on siis maailma ja kengityspiirit näillä nurkilla. Oharimestarin ansioksi luettakoon se, että nämä kaksi kertaa hän on ilmestynyt paikalle sovittuun aikaan ja hoitanut homman kotiin niin, että hevonen ei onnu ja pitää kenkänsä seuraaviin treffeihin saakka. Plussaa siitä, mutta papukaijamerkkiä saa vielä odotella.
No mut takaisin tähän kakkukeisariin. Tässä taannoin uutisoitiin laajemminkin lähiseudulla tapahtuneen teinin kidnappaustapausta. Neiti löydettiin kuitenkin kohtuullisen pian ja osallisena ollut kolmen kopla saatiin kiinni. Kuinka ollakaan, oli kengitysmestari yksi osallisista... Tarina on mutkikas ja monia haaroja täynnä, kuten paikalliset tammet konsanaan, mutta linnaanhan tämä kenkähemmo heitettiin.
Tosin tilanne ei ehkä ole niin synkkä kuin miltä vaikuttaa, sillä tässä on selvinnyt, että uhri eli "kidnapattu" neitonen onkin ollut osallisena kidnappauskeississä. Tarkoitus oli kiristää hänen ilmeisen hyvätuloisia vanhempiaan, jotka omistavat mm. corndogeja (sellasia friteerattuja hodareita tikun nokassa) valmistavan puljun, ja jakaa sitten rahat porukan kesken. Koska kidnappausta ei sinällään varsinaisesti sitten tapahtunutkaan, on porukka todennäköisesti pääsemässä ulos linnasta, vaikka varmaan jotain kapulaa heittää rattaisiin se, että kiristykseenhän he kaikki kuitenkin osallistuivat. Ilmeisesti siis varsin epäkannattavaa tuo kengitysbisnes. Ainakin jos pistää kaakkeja ontumaan...
Et sellast täältä. Olen melkeen sukua kriminaalille.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti