Kotirouvan leskiviikko

Mies lähti Suomeen työreissulle viime viikon tiistaina eli 21. pv ja mä jäin tänne laittelemaan uutta kotia "pystyyn". Olenkin ollut ihme handyman ja mm. nakutellut tauluja seinille, koonnut pöydän ja käsitellyt tiikkiset puutarhakalusteet jne. Jee, pikkuhiljaa asunnossa alkaa tavarat asettua paikoilleen ja sitä alkaa hahmottaa että mitähän tarvitaan lisää. Kodinlaiton lomassa aika ei ole kyllä ehtinyt järin yksinäiseksi käydä kun olen ollut lennossa puolet ajasta tai hääräillyt muuten omiani - päinvastoin, välillä tuntuu että päivät viuhuu ohi ihan säälimättömän nopeasti.

Reilun viikon sisällä olen tosin saanut hassattua kolme päivää ihan harakoille. Viime tiistaina kävi ensin maintenance man ja sitten illemmalla kaapeli-tv-mies, joiden vuoksi siis piti postata kotona koko päivä. Koska sillä siunaaman sekunnilla kun käyt esim. postilaatikolla niin jokuhan tietysti käy just silloin oven takana ja nostaa kytkintä kun ketään ei ole kotona. No, keskiviikko meni sitten odotellessa vuokramasiinoita eli pesukoneen ja kuivausrummun toimitusta ja - ylläri pylläri - tietenkin koko päivän venailun jälkeen jannu saapuu just viimeisinä minuutteina kun sen piti tulla 8-17 välillä. No, onpahan nyt kuitenkin välineet himpessä ja jos menevät rikki, niin ne tullaan fiksaamaan tai vaihtamaan samantien. Ja tiettyhän ne oli rikki. Loppuviikosta jylläsin pyykkiä ja eikös kuivausrumpu iloisesti pyörittele pyykkiä, mutta ei niille kyllä mitään sen häävimpää tapahtunut kuin että kävivät puolen tunnin karusellissa. Joten ei kun soitto putiikkiin ja uusi postauspäivä kalenteriin...

Täällähän toi kuivausrumpu on aika olennainen, sillä ilmankosteus on välillä niin kova ettei täällä mikään pyykki kuivu päiviin. Aurinkoisella parvekkeella vaatteita voisi kyllä aika kätevästi kuivatella, mutta sitten saakin sanoa bye-bye värillisille vaatteille ja vaihtaa ne auringon kauhtamiin kuteisiin... No, tiistaina kaksi jannua sitten saapui katsomaan dryeriä ja olivat hienoisesti sillä asenteella että pikkurouva ei ehkä oikein osaa käyttää konetta tai on unohtanut puhdistaa nukkasiivilän - kunnes totesivat että pirun masiinahan ON paska. Onneksi niillä oli rekassa mukana heti uusi kone, joten vaihtoivat sen vähin äänin (tai no kyllä aika KOVIN äänin, kuvittele nyt ukkoa hilaamassa yhtä konetta kaikki noi raput ylös ja toista samaa tietä alas...) toiseen. Nyt toimii, jiihaa!

Viime viikon lopulla pääsin jo ulos kämpästäkin kun ei tarvinnut mitään ukkeleita vartoa, joten torstaina olin Tytin kanssa tallilla ratsuilemassa. Ratsastettiin ensin tovi kentällä - mä menin symppiksellä paint-tammalla Gipsy ja tytti andalusialaisristeytyksellä Lola - ja mentiin sitten vielä maastoilemaan toviksi. Oli ihanaa; kaunis sää ja hienoinen tuuli, joka teki 35 lämpöasteesta oikein siedettävän.

Perjantaina jatkettiin heppailuteemalla käymällä Tytin kanssa October Hill Farmilla, jossa oli belgialaisten puoliveristen orien kantakirjaanottotilaisuus. Hienosti tulostamistamme kartoista ja navigaattorista huolimatta pyörimme tovin jossain jumalanseläntakana pöheiköissä, kunnes tiltannut navigaattori heräsi henkiin ja ohjasi meidät oikeaan osoitteeseen. Olipa muuten aika käheä talli; tallissa oli kattokruunut katossa ja sen kansoitti huippusukuiset puoliveriset jalostusoriit ja maneesikin oli aika valtaisa ja siinä oli hienot kauttaaltaan avattavat seinät... Niiiice!

Paluumatkalla oli tarkoitus käydä katsomassa erästä hevosta, mutta kun en saanut parin päivän yrittämiselläkään sen omistajia kiinni, totesin että Karma -niminen hevonen ei nimestään huolimatta ollut nyt sitten ilmeisesti mun hevonen. Sen sijaan matkalla tehtiin pieni kieppaus Bear Creek Russell Terriers -kenneliin, josta Tytin Morris on otettu. Vikatikki! Paikka oli täynnä toinen toistaan suloisempia pikkurusseleita ja siellä oli just sopivasti viikon päästä luovutusikäinen pentuekin, jossa oli vielä muutama pentu vailla ottajaansa... Voi elämä! Nyt mä kiemurtelen ihan hirveässä koirakuumeessa, mutta yritän ajatella olevani tunnollinen kansalainen ja noudattaa asuntoyhtiömme sääntöjä, joka määrää että kussakin asunnossa saa olla vain kaksi lemmikkiä ja sen kiintiönhän täyttää jo nämä meidän kaksi kattilaista. Ja johan nämä iäkkäät kissat taintuisivat sydänkohtauksesta jos tänne majoittuisi joku adhd-koiranpentu...

Perjantain keikassa viuhahtikin melkein koko päivä, sillä jumittelimme tovin myös iltapäiväruuhkissa Fort Worthin nurkilla. Niinpä kävin kotona lähinnä heittämässä vähän evästä nassuun ja vaihtamassa vaatteita kun jo loikin Ninan luokse (asuvat Luoteis-Coppellissa) kylään illanviettoon. Siellä olikin suomi-ihmisten kokoontumisajo ja ilta meni rattoisasti heppahöpinöiden jne. Mä kun ajattelin viipyväni vaan parisen tuntia niin mitä vielä, ajelin himppeen joskus keskiyön jälkeisessä pimeydessä...

Lauantaina jatkoin sosiaalisella teemalla, sillä ison osan päivästä vietin Tytin luona. Hän on puoliammattimainen valokuvaaja ja vetää valokuvauskursseja, joten oltiin parin muun mimmin voimalla istumassa "alkeiskurssilla". Oli tosi kivaa ja mielenkiintoista ja nyt tekis hirveesti mieli sellaista oikein kunnollista digi-järkkärikameraa... Kurssilta jäi käteen nippu matskua ja paljon idiksiä, joita tekisi mieli lähteä heti toteuttamaan! Onneksi täällä pyörii tällainen suomi-ihmisten valokuvauskerho, jossa päästään sitten testailemaan asioita käytännössä - täytyy osallistua sinne. Kurssin jälkeen kurvattiin Mervin kanssa meille ja istuttiin iltaa tässä höpisten kilpaa. Kiva kun täällä on ihmisiä joilla on vähintään yhtä hyvät puheenlahjat kuin mulla :D !

Sunnuntaina kävin vielä vanhalla kämpällä pesemässä pyykkiä (koska siis meidän kuivuri oli silloin vielä sökönä), katsastamassa postit ja tsekkaamassa että kämppä on kaikin puolin ok ja luovutuskunnossa. Jätin avaimet sinne ja sanoin bye-bye kivalle väliaikaiskämpälle, mutta totesin kyllä et on tää nykyinen NIIIIIIN paljon kivempi. Grapevinesta ajelin sitten Allenin tienoille, jossa tapasin Sheilan ja hänen myynnissä olevan heppasen. Kauhean symppis täykkäriruuna olikin ja koeratsastus meni oikein mukavasti. Mutta siitä sitten oma tarinansa tuonnempana...

Maanantaina pääsin viimeinkin shobaamaan; vietin puolen päivää Irvingissä etsimässä erinäistä kodintarviketta ja hilauduin viimein illan hämärissä kotiin peräkontillinen suihkuverhoja, roskiksia, verhotankoja yms. tursuillen. Sitä ennen olin tosin istunut hyvän tovin netissä nettishobaillen (löytyi pari oivallista hevostarvikeliikettä...), joten nyt vaan odotellaan laatikoita saapuvaksi kotiovelle...

Tiistai meni tosiaan kuivurikorjaajia odotellessa, joten käytin päivän ihan vaan souppistellen. Nettiin on tullut nyt koko kolmas tuotantokausi Täydellisiä naisia, joten katselin putkeen hyvän setin niitä jaksoja. Tarviihan näin aktiivinen homemaker välillä vapaatakin ;)... No, illalla kyllä aktiivisesti imuroin kämpän ja aktivismia siihen kyllä tarvitaankin. Masiinan nimi on DirtDevil, se on sellainen eklakan vaaleanvihreä, tyypillinen paikallinen pystymalli, joka on varustettu oikein valollakin jos vaikka haluaisi yön pimeydessä huristella täällä. Masiinan käyttöön pitäisi kyllä kuulua kuulosuojaimet ja vapaalippu hierojalle, sillä vaikka masiinan pinnassa jokseenkin ironisesti lukee FeatherLite, niin mitään höyhenenkeveyttä ei ole tunnettavissa kun työntelee värkkiä hauikset hoosiannaa huutaen pitkin ja poikin tärykalvot tutisten. Värkki imee kyllä kokolattiamaton putipuhtaaksi, mutta samalla se kyllä imee mehut työntelijästäänkin, on se sen verran puhdikas vempele.

Eilen keskiviikkona käynnistin auton jo hyvissä ajoin aamulla, koukkasin Mervin Las Colinasista mukaan ja suunnittiin sitten kohti pohjoista. Tehtiin nimittäin oikein sujuva koko päivän ekskursio Ikeaan ja Allen Premium Outletsiin. Ikeassa meni yksi ikuisuus huonekaluja ja etenkin sitä kaikkea ihanaa pikkusälää hypistellessä. Ostoskärryt pursuilivat ostoksia ja Passatin takapaksihan oli suorastaan ihan kääpiö kun pakkasimme sen täyteen roipetta. Oi että, lounaaksi maistui NIIIIN hyvin kotoisat lihapullat ja Ikean ruokaosastolta lähti mukaan näkkäriä, silliä, Kallen kaviaaria, etikkapunajuuria ja tietty jotain herkkusuun karkkikamaakin... NAM! Suomi-ruokaikävä tainnutettu taas toviksi.

Allen Premium Outlets on puolestaan tuollainen vaate-, kenkä- ja sisustusliikkeiden "tehtaanmyymälöiden" keskittymä. Löytyy Hilfigeriä, Guessia, Ralph Laurenia, Calvin Kleinia ja sitten näitä paikallisia, Euroopassa tuntemattomampia merkkejä. Törmättiin siellä muutamiin suomalaisiinkin ja todettiin heidän kanssaan että tämä on just sellainen mesta mihin on hyvä raahata kaikki kylään eksyvät suomituttavat, jotka haluavat keventää rahapussiaan ja/tai kasvattaa luottokorttisaldoaan...

Kotiin suoriuduttiin taas vasta iltapimeällä, mutta hauskaa oli! Ilta menikin sitten rattoisasti kootessa Ikean säilytyslaatikoita CSI:NY:n lomassa...

Sujuvasti on siis leskiviikko (tai itse asiassa puolitoista viikkoa) mennyt - miehen pitäisi palata huomenissa. Olen ollut aivan esimerkillinen homemaker: on laiteltu ja siivoiltu kotia, kokkailtu, seurusteltu ja shoppailtu niin ruokaa, kodintarviketta kuin yksi hevonenkin.

Jee, FedExin auto kaartoi just tohon ikkunan alle, joten taitaa olla suitsi- sun muuta heppaspostia tulossa tähän osoitteeseen... Palataan!