Jaken uusi auto on aika söde :) .Uskomatonta, mutta totta. Täällä on nyt asuttu reilu kuukausi. Olo on vieläkin vähän outo. Jotenkin sitä alkaa tottua ajatukseen, että täällä sitä nyt sitten asutaan ja eletään ja nämä maisemat ovat nyt "kotimaisemia". Joku osa itsestä on kuitenkin vieläkin sitä mieltä että onpa aika hauskan pitkä lomareissu. Säät ovat nastat kuten lomalla kuuluukin - aurinkoa ja lämpöä riittää. Arkiset tetsailut, kuten nettiyhteyden ja tv-liitännän järkkäily ja pesukoneen & kuivaajan vuokraus, muistuttavat aina väliin että ei kun kyllä täällä sittenkin vaan rakennetaan omaa "uutta" elämää. Mä olen vieläkin sillä fiiliksellä että herään hommaan varmaan vasta sitten kun muutamme siihen omaan kämppään parin viikon kuluttua - JEE!!! - ja omat kamat tulevat ja asettuvat aikanaan omille paikoilleen...
Jakke meni maanantaina töihin eli mä olen nyt ollut päivät itsekseen. Aika on kyllä mennyt aivan hullun nopeasti kun olen hoidellut asioita kuntoon, alkanut uuden ja kunnollisemman elämän (= lenkkeillyt ja käynyt salilla), etsinyt sopivaa heppailumestaa, laitellut omaa konetta kuntoon ja vaihtanut kuulumisia kavereiden kanssa mesellä ja meilitse jne. Tarkoitus oli tehdä tällä viikolla vaikka mitä, mutta aika liukeni kuin hiekka sormien välistä!
Keskiviikkona Jakke toi duunin Suomikaupasta, joka on avoinna osan päivää keskiviikkoisin, varrasleipää ja suomikarkkeja. Vähänks nastaa :P ! Suomiherkkujen kaipuuta helpotti myös tänään tullut Suomikauppa.fi:n (= kaikenlaista suomalaista elintarviketta yms. myyvä verkkokauppa) paketti, jossa oli jos jonkinlaista herkkua salmiakista Tupla-suklaaseen... No OIKEESTI ei kerennyt tulla niin hurja ikävä salmiakkia vielä, vaan Suomikaupassa asiointiin oli ihan oikea syykin, joskin siinä sivussa sitten sujuvasti pakettiin eksyi jotain vähemmän tärkeääkin... Hiski-kissan masu on pienestä asti vaatinut pehmikkeeksi mallasuutetta ja yritimme siten tarjoilla hänen ylhäisyydelleen täkäläisiä versioita, mutta eiväthän ne joko kelvanneet tai tuottaneet haluttua tulosta. Suomikaupasta sitä aitoa oikeaa tavaraa sai, tosin oheisena piti ostaa muutkin kotikaljan (hee hee hee) tekoon tarvittavat aineet. Mikä siis tarkoittaa kuivahiivaa ;). No, mitäpä sitä ei tekisi kisulin hyvinvoinnin eteen...
UPSin pakettitoimitus ei tosin herättänyt laajaa luottamusta paikalliseen pakettitoimitukseen. Keskiviikkona olivat yrittäneet pakua tuoda, mutta kun olimme testimässä Jaken uutta autoa kauppareissulla, niin oli jättänyt oveen kaksi lappua (UPS InfoNotice): toiseen oli täytetty mun tiedot + infoa että yrittävät uudelleen to-iltapäivänä/illalla joko 2-5 pm välillä tai 5 pm jälkeen ja toinen lappu oli tyhjä. No, tämän vuoksi parkkeerasin itseni kotiin tyyliin koko illaksi. Illalla kissoja ulkoiluttaessani näin kahteenkin otteeseen eksyneesti pyörivän UPSin pakettiauton, mutta se ehti aina kaasuttaa horisonttiin ennen kuin ehdin huiskimaan että ei sulla sattumoisin ois mun salmiakkeja kyydissä... Tulos: ei pakettia eikä ketään ovella koputtelemassa koko torstaina.
Tänään sitten soittelin pakettini perään ja selvittelimme sotkua: mun nimelläni kirjoitetun lapun koodilla löytyi joku paketti Angela jollekin, joka asuu siis ihan jossain muualla kuin meillä. Tyhjän lapun koodilla löytyi puolestaan mun paketti, jonka kuski ei torstaina ollut löytänyt oikeaa osoitetta kun se oli epäselvä/asunnon numero oli väärin. Sinällään mielenkiintoista että kuinhan se keskiviikon jannu sit löysi perille??? No, korjasin osoitetiedot ja lopulta tänään UPSin jannu löysi oikeaan aikaan perillekin... Aaaaahhhhh salmiakkiaaaaa... Ei kun siis Hiskille tärkeää mallasuutetta!
Aiemmin sivulauseessa mainittu auto ansaitsee oman kappaleensa. Kävimme sitä jo viime viikonloppuna autokaupassa katsomassa, mutta silloin se ei vielä päässyt mukaamme kun paperiasiat olivat vielä vähän kesken. Sen sijaan saimme koeajoon kakkosautoksi suunnittelemamme VW Rabbitin (Euroopassa tunnetaan Golfina). Sunnuntaina palautimme vuokra-auto-Kian lentokentälle ja ajelimme alkuviikon punaisella pupullamme, kunnes Jakke sai ihka oman mobiilinsa tiistaina. Oi, on se kyllä kiva. Auto on VW Passat, farkkumalli. Tummansininen tummalla nahkaverhoilulla ja automaatilla. Pupun palautimme kauppaan, koska 2,5 L moottori niin pienessä autossa aiheutti epämääräistä singahtelua ja örinää, ei vakavasti otettavaa autoilua. Jatkamme jonkun toisen kakkosauton zoomailua...
Mä puolestani olen vienyt heppailututustumistani asteen pidemmälle. Olen jo kartoittanut lähiseudun olennaisimmat "englantilaista" ratsastusta tarjoavat paikat. Sattumoisin kontaktoin täällä asuvaa suomalaista naista, joka käy ratsastamassa jonkun amerikkalaisen naisen hevosia ja tuntee talleja ja paikallista heppailumeininkiä enemmänkin. Sovimme soittelevamme ja treffaavamme ensi viikolla, niin mä pääsen imuroimaan hands-on-dataa paikallisesta heppailusta. Jee, tästä tää lähtee!
Jakke-parka on eilisiltapäivästä asti ollut ihan toistaitoinen. On saanut oikein kunnon tervetuliaisflunssan, joten tää päivä meni häneltä aika lailla pedin pohjalla. Tuolla se nytkin niiskuttaa - täytyy yrittää pitää etäisyyttä (niin kuin se tässä kaksiossa onnistuisi...) etteivät basillit pärskähtele mun suuntaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti