Tässä karkea kartta reissailustamme Houstonissa & Galvestonissa ja matkan varren kylissä...Jakella kesäloma jatkui ja vieläpä niin ettei tällä viikolla tarvinnut mennä töipaikan tontille ollenkaan. Siispä teimme pienoisen lähipihapiiriä laajemman tutkimusretken. Maanantaina valmistelimme reissuun lähtöä mm. viemällä Merville avaimet, jotta kisut tulevat reissunkin ajan huolletuiksi ja ruokituiksi.
Tiistaiaamuna läksimme baanalle ja suunnimme kohti eteläistä tai pitäiskö sanoa kaakkois-Teksasia. Alku meinasi olla tukkoista, koska ei oikein saatu itseämme vauhtiin niin, että olisi ehditty aamuruuhkien alta pois vaan jonoteltiin sitten Dallasin liepeillä _muutaman_ muun autoilijan kanssa... Lopulta hermo ei enää kestänyt juruutusta ja puikkasimme ekasta exitistä tieltä ulos. Sitten vaan luotettiin mun suunnistajan taitoihin ja yritettiin pikkuteitä pitkin kiemurrella ruuhkatta Houstoniin vievälle motarille 45. Jokunen epämääräinen alue matkan varrella sai tarkistamaan, että auton ovet todellakin ovat lukossa ja sitten vaan mahdollisimman vähän stoppeja liikennevaloissa. Tie 45 löytyi sieltä mistä pitikin ja sit vaan talla pohjaan ja menoks...
Mä ajoin lopulta ison osan matkasta, sillä mies oli niin väsy että koetti mun tapaan nukkua autossa. Ei omannut yhtä hyviä auto-unenlahjoja kuin minä, mutta ainakin piristyi hieman.
Joskus ennen kahta olimme lopulta perillä Galvestonissa, joka on sellainen 32 mailia pitkä, mutta vain pari mailia leveä saari Houstonin alapuolella. Keskellä viikkoa siellä oli hiljaista, valkohiekkaiset biitsit olivat varsin tyhjiä ja teillä vähän porukkaa. Pyörimme ensin vähän aikaa ympäriinsä ja sitten menimme saaren vanhaan keskustaan, Strandiin, syömään ja katsastamaan putiikkeja. Neljäksi suhasimme satamaan, josta hyppäsimme The Colonelin kyytiin. Kyseinen vanha siipiratasalus kuljetti meitä ja muita turisteja saaren eräässä poukamassa ihailemassa säätä ja maisemia mereltä päin.
Merireissun jälkeen kiertelimme vielä autolla viehkoa saarta ympäriinsä, katselimme upeita vanhoja pitsihuviloita ja bongasimmepa myös rannalta vaaleanpunaisen ja pinkin kirjavan haikaran näköisen otuksen. Ja se ei siis ollut flamingo, sen verran sentään ymmärsimme ;). Palasimme vielä Strandillekin pienelle ostoskierrokselle.
Myöhemmin illalla kun saari alkoi olla nähty, ajelimme rantaviivaa ylöspäin Kemahiin, jossa vietimme iltaa Kemah Boardwalkilla. Kyseinen paikka on pieni rantakaupunki, jossa on pienehkö huvialue. Muutamia huvipuistolaitteita, kiva rantaviivaa myötäilevä "kävelykatu" ja mukavia ravintoloita. Istuimme nauttimassa ihanasta illasta ulkoterassilla ja katselimme horisonttiin piirtyviä Houstonin valoja. Aika nastaa :) !
Iltamyöhäisellä etsiskelimme La Porte -nimisessä kaupungissa sijaitsevaa hotlaamme ja jälleen yhden kerran navimme oli ihan eri mieltä hotlan sijainnista kuin me ja kartta. No, onneksi löysimme lyhyen mutkittelun jälkeen perille ja kaaduimme aika kuolleina petiin.
Keskiviikkona söimme köyhän aamiaisen hotlassa (oli sentään Teksasin osavaltion mallisia pannukakkuja!) ja suuntasimme sitten NASAn Space Centeriin. Olimme kuunnelleet hieman epäuskoisina, että siellä mukamas menisi koko päivä, mutta niin kyllä sitten melkein menikin! Niin paljon oli mielenkiintoista nähtävää ja kuultavaa eri teattereissa ja istuimmepa sellaisessa "ratikassakin", joka kiersi ihan oikealla NASAn alueella ja pääsimmepä yleisöikkunoista tutkailemaan ihkaoikeiden astronauttien harjoittelua ja välineitä. Haa, jokaisessa meissä asuu pieni astronautti!
Iltapäivällä ajelimme eräälle mainostetulle outlet-myymäläalueelle, joka oli jokseenkin puolikuollut, plah! Jakke sentään bongasi pari hyvää ostosta, mutta mä en etsimälläkään löytänyt mitään kiintoisaa, mikä on harvinaisen ihmeellistä (eli kyseinen mall _todellakin_ oli surkea...). Sieltä suhasimme sitten Houstonin keskustaan. Kävimme piiiiiiitkällisen matkailun tuloksena Chinatownissakin katsomassa Jade Buddha -temppeliä (itse temppeli oli ilta-ajankohdan vuoksi kiinni) ja Hong Kong Marketia, jossa olimme lähes ainoat länsimaalaiset aasialaisen väestön ihmeteltävänä. Vähänpä tuosta välitimme vaan nakkasimme nuudeliateriat naamaan ja kävimme ihmettelemässä ruokakaupassa omituista tajontaa. Mukaan tarttui kyllä nuudeleita ja kiharia lucky babooita (eli kasveja) ja muuta pikkaista. Takaisin päin mennessämme ajelimme pitkin erästä Houstonin "pääkatua", Westheimeria, jonka varrelle asettuu satoja ravintoloita, kauppoja, ostoskeskuksia ja isoja tavarataloja... Vaaau. Paikalliset glitter-tienviitatkin risteyksissä loivat ihan Hollywood-glamouria ja upeat valaistut pilvenpiirtäjät loivat aika hyvää tunnelmaa. Aikamme maisemoituamme suhasimme lopulta takaisin samaan La Porten hotlaamme.
Torstaiaamulla taas ylös, Teksas-pannukakut naamaan ja tien päälle. Tällä kertaa ajelimme San Jacinton monumentille pohjoiseen La Porteen. Kyseinen monumentti on korkein sotaan liittyvä monumentti ja se kunnioittaa Teksasin itsenäisyystaisteluja meksikolaisia vastaan. Itsenäisyyshän voitettiin nimenomaan monumentin sijaintipaikalla, San Jacinton taistelukentällä (battleground). Kävimme myös monumentin alakerrassa sijaitsevassa museossa, jossa teimme oivallisen sukelluksen itsenäisyystaisteluihin lyhyen elokuvan myötä. Olikin aika valaiseva kokemus :) !
Monumentin läheisyydessä sijaitsee myös taistelulaiva Battleship USS Texas. Se näytti sen verran mielenkiintoiselta, että _mun_ (!!!) oli pakko päästä kattomaan sitä lähempääkin, joten ei kun sinne. Olipa aika mielenkiintoista koluta molemmissa maailmansodissa seilanneen båtin uumenissa katsomassa miten siihen aikaan sotilaat ovat elelleet. Aika hauskaa, laivalla oli mannerelämä minikoossa: oli sairaala, parturi, hammaslääkäri, kanttiini, ravintola, viihdemestat jne. ja tietysti sitten virallisia toimistoja, punkkauspaikkoja (jaiks, 4-kerroksisia hetekakerrossänkyjä, ei kateeks käy...), tähystyspaikkoja ja melkoinen ase- ja tykkiarsenaali.
Kotimatkaan läksimme iltapäivällä. Ajelimme jonkun matkaa samaa reittiä kuin tullessa ja stoppasimme Conroessa, sillä siellä on yksi eteläisen Teksasin suosituimmista outlet-keskuksista. Zissus me seottiin (tai no mä ainakin) mm. Guessin ja Tommy Hilfigerin tehtaanmyymälöissä, joissa tavaraa myytiin ihan koomisen edukkaasti... Aiempaa joku ehti jo ehkä bongatakin, että sieltähän siis lähti mukaan erinäistä vaatetusta, kenkiä ja pari käsilaukkuakin... Auts! Mutkunmutkun ne oli niiiiiiiin halpoja (sanoo Sulo Vilen)! Mieli oli korkealla ja kohta vatsakin tyytyväinen kun pupellettiin perinteistä teksasilaista kotiruokaa Cracker Barrelissa.
Koska mä en halunnut enää tuijotella samaa tuttua motarinvarsimaisemaa tuntitolkulla kotimatkalla, teimme paluumatkan contrysiden kautta. Matkalla näimmekin rancheja toisensa perään, mikä hepoilla ja mikä kantturoilla kansoitettuna. Nähtiinpä muutama railakas ukkoskuurokin, mutta onneksi ihan hirveiltä estereiltä vältyttiin. Jakke-parka alkoi olla aika sippi, mutta onneksi klo 11 maissa illalla alkoi jo kotivalot kajastella...
Viikonloppu menikin sitten reissusta toipuessa, pyykkiä pestessä ja asioita hoidellessa... Vähän me ollaan vanhoja kun yksi pieni reissu (no okei, ei ihan pieni; ajeltiin ainakin yli 700 mailia eli toista tuhatta kilsaa!) vetää ihan sipiks moneks päiväks ;-D!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti