Näkymää parvekkeeltamme. Sisäpihalla on viheralue suihkulähteineen. (c) SPJeee, uuteen kämppään on nyt sitten muutettu! Keskiviikkona 15. pv saimme avaimet kämppään ja kävimme tietty heti illalla tutkailemassa asunnon kuntoa ja varustusta ja heiluimme heikkopäisinä mittanauha kädessä huoneesta toiseen. Torstaina riensin iltapäiväksi asunnolle puunaamaan paikkoja ja tuomaan joitain laatikoita kamaa Grapevinen asunnolta. Hirmu suunnittelu päällä et mihinkä mikäkin kama asettautuu... Yritin ottaa kuvejakin, mut digikamera sanoi snap crackle pop ja lakkasi olemasta yhteistyökykyinen. Pirskale! Onneksi Jaken kännykamera on kohtuullinen, joten saatiin edes muutama todistusaineisto kämpästä.
Perjantaina ponkasimme aamuvarhain kämpille ja kas kummaa, muuttomiehet seisoskelivat jo ovella. Siispä kontin sinetti auki ja hemmot hommiin. Kantoivat ensin laatikot ja huonekalut sisään ja kun kontti oli tyhjä, alkoi huonekalujen kokoaminen. Se olikin sitten ilmeisen vaativaa hommaa, sillä vähän väliä joku kolmesta miehestä huhuili jostain huoneesta "ma'am, I would need some advice..." ja mä varsinaisena tekniikan ihmelapsena sain olla neuvomassa että mikähän osa kuuluu mihinkin. Siis en pysty kässää miten yhden sängyn kasaaminen voi mukamas olla niin vaativaa...?!?! Kirjahyllystähän ei varsinkaan meinannut tulla mitään (liian monta liikkuvaa osaa) ja mun teki jo mieli tunnetun pitkäpinnaisena kasata ukot riviin ja pinota hylly kuntoon ihan itse. Ilmeisesti täällä ollaan niin totuttu näihin paikallisiin jättimöhkälehuonekaluihin, jotka kuskaillaan muutossa kokonaisina uuteen mestaan, että tällaiset puretut tee-se-itse-huonekalut olivat ihan liian vaativia. No mutta valmista tuli ja ukot sinkosivat ulos heti kun kalut oli kasassa ja mä jäin sitten ihmettelemään valtaisan pahvilaatikkoröykkiön keskelle.
Vähänkö oli fiilis kuin lapsella jouluna kun purin kippoja ja kuppeja ja ties mitä roinaa laatikoista. Ai, oliks mulla tällanenkin!? Oiii, tää on ihana! Kumma miten sitä aikuinen ihminen kiintyy jos johonkin materiaan... Hyvä ettei tuttu kynäpurkkikin jo nostattanut fiiliksiä ;).
Nyt kun valtaosa kamoista on purettu, on saldo pyöreä 0. Eli ei yhtään rikkonaista tavaraa! Oli kiva huomata, että kaikki huonekalut tulivat ehjinä perille, sillä tuttujen tänne muutossa meni rikki muutamakin huonekalu matkan varrella. Lisäksi kuulimme kauhutarinan siitä, miten jotain konttia avatessa oli sisältöä peittänyt paksu musta homemömmö. Kontti oli ilmeisesti tipahtanut mereen ja poimittu takaisin ja sielläpä olivat tavarat mukavasti muhineet matkan varrella... Toisaalta tosin ei olisi haitannut jos vaikka useampikin kaluste olisi levähtänyt matkalla, niin vakuutusrahoilla olisi ollut oikein oivallista sisustaa kämppä uuteen uskoon...
Lauantaina meillä oli varsinainen sisäänmuutto; silloin tuotiin kissatkin tänne ja oltiin koko perhe ekaa yötä kotona. Aaaaah, vähän mä nukuin kuin vauva omalla "avaruusteknologiapatjallani"... Kissat kotiutuivat yllättävän nopeasti, asiaa taisi auttaa tutun hajuiset huonekalut. Ainakin Hiski löysi heti oman tutun vanhan paikkansa sohvalta. Elvis vaelteli asunnossa tovin ja eksyi pariinkin otteeseen alakertaan, jossa vonkui onnettomana omaa yksinäisyyttään. Kaveri ei ole ehkä kaikkein välkyin, joten hänelle piti käydä tiedottamassa että asuintasanne on kakkoskerroksessa ja koko muu perhe löytyy sieltä kunhan herra vaan nostelee tassunsa samalle tasanteelle...
Viikonloppu meni aika tiiviisti kamoja purkaessa ja kaupoissa ravatessa. Jösses mitä kaikkea roinaa tällaiseen uuteen kämppään tarvitaan... Hilattiin himppeen kaikkea mahdollista sahasta kenkätelineeseen ja lipastosta uuteen televisioon. Jakke haaveili isosta töllöttimestä, mut meidän tv-tasolle/kirjahyllyyn ei yksinkertaisesti mene mikään jättiläinen, joten oli tyytyminen 37" flatscreeniin. On sekin jo ihan juhla kapine meidän entisen tavistöllön jälkeen...
Jarkko sai leikkiä handymania kokoamalla kaksi uutta lipastoa ja modifioimalla kirjahylly/tv-tasoa kun mä lähinnä yritin saada vaatehuoneiden sisältöä johonkin uskoon. Nyt alkaa tosiaan tavarat olla paikoillaan. Grapevinen kämppä on jo tyhjennetty ja puunattu ulosmuuttokuntoon, vaikka sen luovutus onkin vasta tämän viikon sunnuntaina. Mitäpä siellä enää notkumaan kun on "omakin" koti... Sunnuntai-iltana piti tosin nostaa kytkintä ja suhata vielä kämpille pyykinpesun varjolla. Todellinen syyhän oli tietysti se, että meil ei näkynyt täällä vielä tv, joten oli pakko päästä kattoo tuorein jakso Despiksistä...
Tilanteeseen on onneksi saatu korjaus, sillä cable guy kävi eilen virittelemässä kaapeliboksit paikoilleen ja nyt sitten näkyy ainakin olennaisimmat mun seuraamat kanavat. Mä tosin onnistuin jo heti eilen sekoittamaan koko boksin ja tv:n niin etteivät ne enää lukeneet toisiaan, mutta erinäisen ärräpäittelyn, rauhoittumisen, manuaalien selailun ja lopulta ihan silkan tuurin ansiosta sain masiinat wörkkimään. Aaargh! Kiva kun noihin masiinoihin ei annettu minkäänlaista opasta!? Kaukosäätimiä on olohuone täynnä ja niissä on ihan liian monta nappulaa! Tänään oli jo pakko soittaa helplineenkin, koska paikalliskanavat eli melkeinpä olennaisimmat - Fox, ABC, CBS, NBC jne. - eivät näkyneet lainkaan. Loistavan puhelinkonsultaation avulla näppäilin jos jotain buttoneita ja hoplaa, johan alkoi kanavatarjonta laajentua entisestään. Oooo... Mä kun väitin etten paljon ehdi telkkua seurata niin joudun ehkä jossain vaiheessa perumaan puheeni...
Nyt odottelen puolestani seuraavaa jannua, jonka pitäisi vuorostaan tuoda meille pesukone ja kuivausrumpu (washer & dryer, vuokrattiin sellaiset). Täällä on maailman ärsyttävintä se, ettei firmoista osata antaa toimitusaikaa, edes karkealla tasolla tyyliin aamulla/iltapäivällä, vaan toimitus on 8-17 välillä. Tässä sitä nyt jökötetään odottamassa jannun saapumista ja sehän uhallaankin saapuu tietty karvaa vaille 5, jotta koko päivä on oikein sujuvasti heitetty hukkaan... Höh! Nyt just kun mul olis hirvee fiilis karauttaa shoppailemaan kaikkea tarvittavaa kamaa tänne kotiin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti