lauantai 12. maaliskuuta 2011

Hässäkkäviikot

Huooh, hässäkkäviikot päättyivät viimein tänään... Ihanan kamalaa rumbaa ja pyöritystä jaksaa aikansa, mutta tänään lentokentällä pojan kanssa isiä kotiin odottaessamme toivoin kiihkeästi jo ensi viikkoa ja paluuta normaaliin, tylsään, kuluttavaan ja rasittavaan arkeen.

Vanhempani tulivat kylään kaksi viikkoa sitten. Voi miten ihanaa olikaan taas nähdä pitkästä aikaa ja seurata pienen pojan ja isovanhempien yhteisiä puuhia! Tällä kertaa ohjelmassa ei ollut mitään erikoisempaa; shoppailua, pientä hemmottelua ja ennen kaikkea vaan yhteistä aikaa. Teimme kuitenkin kiepin San Antonioon, jossa vieraat saivat kokea ja nähdä erilaista Teksasin tunnelmaa ja me kokoneet San Antonion kävijät otimme tällä kertaa reissun lapsen tahtiin - ohjelmassa oli mm. lasten museota ja eläintarhassa käppäilyä- mitkä molemmat osoittautuivat yllättävänkin hauskoiksi kokemuksiksi. Tulihan toki siinä sivussa vähän jotain nähtävyyksiäkin taas vilkaistua ja Riverwalkin tunnelmassa illallistettua. Mukava irtiotto arjesta ja ihana pieni shopping spree matkan varrella San Marcosissa, jossa täsmäiskut muutamiin suosikkiliikkeisiin valtavassa Outlet-keskuksessa tuottivat melkoista ruuhkaa auton peräkonttiin.

Viime sunnuntaina vilkutimme heiheit isille, joka pitkästä aikaa lähti viikon työreissulle Suomeen. Tänne jäimme odottamaan vakkari-Suomituliaisia: ihania karkkeja, tuoretta Hesaria ja Iltiksiä, muutamia naistenlehtiä ja jättipaketillista Buranaa...

Heti seuraavana päivänä olimme taas kentällä halauksin saattelemassa (iso)vanhemmat kotimatkallensa. Heihei, hyvää matkaa, nähdään taas pian! Vaikka kukaan meistä ei tiedäkään milloin tuo epämääräinen pian on...

Alkuviikon kärvistelin ikävässä ja haikeudessa, kummallisessa yksinäisyydessä vaikka elo ympärillä pienen pojan (vieläpä pienessä flunssassa mökkihöperyydestä seinille kiipeilevän sellaisen), kissan ja koiran muodossa ei todellakaan suo hetkeäkään yksinololle. Sitten vaan tsemppasin: poika hoitoon, duunit tehtyä, heppa hoidettua, kaverit kylään, koulua ja muskaria, tavallista arkieloa. Ja tulihan se lauantai, jolloin isi palaa kotiin... Tuliaisineen, terveisineen, läsnäoloineen.

Tervetuloa! Tervetuloa sinä, jonka kanssa haluan arkeni jakaa. Tervetuloa arki.


Ei kommentteja: