maanantai 29. syyskuuta 2008

Sarvi tanassa

Siis mikä on että jollakulla pitää olla sarvi tanassa ihan koko ajan? Jollakulla on ihan sellai pieni sarvi (tai parikin), mut jollakin taas ihan jättipitkä. Sit löytyy sarvia kierteellä, spiraalilla, käyrällä ja käppyrällä. Lyhyttä ja tanakkaa, pitkää ja pirteää, keskikokoista ja haarakkeellista. Jollakin tonottaa sarvi otsassa, jollakulla ohimolla ja jollakulla julkeasti ihan tuossa nokan päällä. No kattokaa nyt vaikka:











Lisää esimerkkejä löytyy täältä.

Fossil Rim
on tosi ihana wildlife center vajaan parin tunnin ajomatkan päässä meiltä. Sinne on ollut tarkoitus suuntia jo aiemminkin, mutta systerin kanssa saimme lopulta tehtyä sinne ekskursion pari viikkoa sitten. Glen Rose -tuppukylän takalaitamilta löytynyt elikkosafari oli kyllä tylsän ajomatkan ja jokaikisen maksetun taalan arvoinen. Oli nimittäin kerrankin sellainen "eläintarha", josta ei jäänyt surullinen mieli katsellessa pieniin häkkeihin ahdettuja, käytöshäiriöitä kehitelleitä luontokappaleita.

Fossil Rimissä eläimet olivat valtavilla, vehreillä laitumilla, joilla oli niin luonnon suomaa suojaa kuin rakennettuja katoksia. Eläimet saivat liikkua vapaasti isoilla alueilla, joita tosin jossain määrin rajasivat karjakalterit, etteivät vihollislajikkeet sotkeutuisi toistensa alueille. Reilun parin tunnin safari taitettiin ihan omaan tahtiin omalla autolla. Uteliaat eläimet tulivat tutkailemaan ihan auton kylkeen löytyisikö autokunnalta jotain kättä pidempää - ja ainahan sitä herkkuja löytyi. Elikoille ei toki tietenkään saanut syöttää mitä vaan, vaan ainoastaan putiikin omia pellettejä. Muut elikot tyytyivät tuttavalliseen auton sisään kuikuiluun, mutta strutsit olivat sen verran röyhkeitä, että ikkunat veivattiin kyllä kiinni heti kun sellainen ilmaantui näköpiiriin. (Kohta oltaisiin muuten saatu juosta tipin perässä hakemassa esim. nenältä nokattuja silmälaseja...) Sitten turhautunut tipi koputtelikin niin auton kattoa kuin ikkunaakin siihen malliin että kaasuttelimme turvallisen etäisyyden päähän. Sarvikuonot olivat omissa aitauksissaan - onneksi, sillä ärsyyntyneen rhinon jäljiltä Volvo olisi saattanut saada ihan uudenlaisen virtaviivaisemman muotoilun - ja geparditkin olivat käytännön syistä isoissa verkolla aidatuissa osioissa, sillä aika nopeasti olisi muutoin saattanut seutukunnan eläinkanta harventua...

Mahtis mesta, tällaisia lisää!


Ei kommentteja: