Kantrikanavalla

Mun musamaku heilahtelee välillä kuin tuuliviiri - yksi hetki fanitan rokimpaa örinää, toinen hetki kuuntelen herkkiä balladeja ja tällä hetkellä jumitan kantrikanavalla. Joka kerta kun auto starttaa, vääntyy radion nupit kaakkoon välittömästi kunhan kanava on ensin kohdistettu osoitteeseen 99.5 The Wolf. Sieltä sitä saa "Texas Countryä" tuutin täydeltä 24/7.

Tällä hetkellä auton ikkunalasit helisevät koviten kun kanavalla soi Lady Antebellumin Need You Now. Siinä riittää naapuriautojen kuskeille valoissa ihmeteltävää kun mä auon suutani äänijänteet piukeina! Kyseisen biisin sanat osaa jo unissaan takaperinkin, sillä kantrilistan ykkösenä killuva kipale tulee toisintona varsin taajaan.

Eräs toinen suosikki on Lonestarin I'm Already There. Kuuntelin sitä jo joskus raskaana ollessani ja pikkuistani maailmaan odotellessani onnistuin aina pillahtamaan itkuun tai vähintäänkin tiristämään pari kyyneltä kuunnellessani sen sanoja.

Reba McEntiren uusi hitti Consider Me Gone saa myöskin Volvon hytkymään valoissa, joskin rouvan korvaan kalahtava aksentti menee välillä rasittavuuden puolelle. Billy Curringtonin People Are Crazyssä on puolestaan aika hauska tarina. Rascal Flattsien What Hurts the Most on puolestaan tuollainen perinteinen riipaiseva kantripläjäys.

Muita suosikkeja ovat mm. Keith Urban ja ihanan sexyääninen Josh Turner. Sen sijaan nää teinirämpättimet kuten supersuosittu Taylor Swift ei sitten iske ollenkaan enkä myöskään fanita suursuosiossa kylpevää Kenny Chesneyä tai Tim McGrawta.

Ihan täyspäiväiseksi hillbillyhihhuliksi en sentään ole kääntynyt. Kalenteriin on jo vahvasti ympyröity päivämäärä 17.3., jolloin istun tiiviisti koneellani ja lataan Poets of the Fallin uunituoreen albumin. Toukokuun 15. päivä aion puolestani olla elämäni terässä, äänijänteet viritettynä ja menojalka vipattamassa, sillä Nickelback kumppaneineen on taas kaupungissa. Tällä kertaa en aio olla viimeisilläni raskaana konsertin ajankohtaan, joten liput kuumottavat jo taskussa.

Kaikesta edelläkirjoitetusta huolimatta taitaa tämän hetken suosituin biisi tässä huushollissa olla Muumien tunnaribiisi...ja tavoitinpa miehenkin tuossa eräänä iltana hyräilemästä jotain beben hyppykeinun suoltamaa melodiaa. ♫ ♪ ♪ ♫ käy Muumilaaksoon, käy Muumilaaksoon ♫ ♪ ♪ ♫ ... Joo, ei taida enää olla kaikki muumit kotona tässä laaksossa [huokaus] - jos ovat koskaan olleetkaan.